Sitten uppomunan kimppuun! Olen aina kuvitellut, että täydellinen uppomuna tehdään lisäämällä veteen etikkaa ja tekemällä pyörre keskelle johon kananmuna lasketaan varovasti. Itseasiassa se on aina ollut etova, koska kananmunaan tulee samea ja nahkamainen pinta. Se myöskin näyttää yleensä kuvottavalle. Nyt tähän asiaan kuitenkin tuli muutos, kun sous-chef opetti täysin uuden tavan tehdä tämän ja tällä tavalla saa myös tehtyä monta kerralla. Otetaan mahdollisimman iso kattila ja sinne reilusti vettä(johtuen siitä, että veden lämpötila pysyy paremmin samana, kun on reilusti vettä). Ei suolaa, eikä muitakaan mausteita. Tämän jälkeen syvä lautanen väärinpäin kattilan pohjalla ja varmistetaan, ettei kattilan pohjan ja lautasen väliin jää ilmakuplia. Nyt kysymys kuuluukin että, minkä takia tuo lautanen tuolla on? Sen tarkoitus on estää kananmunan osumisen kattilan pohjaan, koska se on paljon kuumempi kuin vesi kattilassa. Joten, tällä varmistetaan, että kananmuna on tasalämpöisessä vedessä koko ajan. Vesi lämmitetään tasan 80 asteeseen ja koitetaan pitää se koko ajan lähellä tuota astemäärää. Kun vesi alkaa lähestyyn tuota astemäärää, otetaan reikäkauha, johon rikotaan kananmuna. Heilutellaan kananmunaa, jotta siitä irtoaa ylimääräinen valkuainen ja muut ylimääräiset ainekset. Tämän jälkeen kananmuna lasketaan lautasen päälle ja annetaan sen olla 7 minuuttia. Kananmunaan ei missään välissä tarvitse koskea. Tässä vielä kuva aiheesta:
Uppomunaan jää tällä tavalla kiiltävä pinta ja pinnasta ei myöskään tule iljettävän nahkamainen.
Hienoa - tuo munakikka pitää itsekin ottaa käytäntöön. Tässä sitä opitaan itsekin, liekö sitä mainistettua elinikäistä oppimista 😉
VastaaPoistaServiisien välinen siivouskin kuullostaa käytännöltä, joka olisi hyvä huomioida monessakin täkäläisessä keittolassa.
Laitappa vielä jossain vaiheessa se öljy-keltuainen, josta mainitsit. Siirtyy sekin oppi muidenkin tietoisuuteen.