Tänään oli todella kiireinen ilta. Asiakkaita oli noin 100. Ja he tulivat hyvin samaan aikaan. Tämän illan menu oli ihan mieletön paria yksityiskohtaa lukuunottamatta. Jälkiruoassa oli turhan paljon komponentteja syöjää ja esillelaittajaa ajatellen. Melkein 100 annosta kun tekee yksin, niin se ei saa ottaa näin paljoa aikaa. Onneksi pääruoan esillelaitto oli helppoa, niin pääruokakokki kerkesi auttamaan jälkiruoan esillelaitossa. Sitten tämän illan menuseen:
Alkuruoka: St. Christina- kinkkua, korianterimarinoituja melooneita, salaatti ja oliiviöljy. Esillelaitto ei ole ehkä täydellinen, mutta makeat meloonipallot ja suolainen kinkku toimi todella hyvin.
Pääruoka: Pikkelöidyillä kurkuilla päällystettyä taimenta, porkkana-vanilja pyre, tankoparsa ja hapankerma könelli. Tämän annoksen kanssa tarjoiltiin myös perunoita, mutta ne oli erillisessä kipossa. Tämä annos oli paras mitä täälä olen tähän mennessä syönyt. Kala ja pyre oli TODELLA hyvää!!
Jälkiruoka: Hasselpähkinä pannacotta, yogurttitanko, mansikkakreemi, keksicrumble, mansikkavaahto, valkosuklaajauhe ja paahdettu marenkilastu. Liikaa komponentteja minun mielestä. Mutta jos jotain hyvää, niin tuo mansikkakreemi oli todella hyvä!! Toimi hienosti tuon pannacotan kanssa. Täytyy tekijältä huomenna kysyä resepti ja kirjoittaa se vihkoon.
Tänään opittua: Annoksen suunnitelusta opin tänään, että komponentteja ei saa olla liikaa lautasella. Se ei näytä hyvälle ja se teettää päänsärkyä annoksen kokoojalle. Varsinkin jos on paljon asiakkaita ja vähän kokkeja keittiössä.
Toinen asia: Tänään keittiömestari opetti, kuinka kalan saa täydelliseen kypsyyteen ja pitämään sen mehukkaana. Itsellä kävi mielessä, että mittarillahan sen saa katsottua. Keittiömestari kuitenkin oli sitä mieltä, että kokin täytyy pystyä näkemään ja tuntemaan kalan kypsyys ilman mittaria. Esimerkiksi tuo taimen kypsennettiin ainoastaan 49 asteisessa uunissa. Normaalisti täällä kalat kypsennetään 60 asteisessa uunissa. Heti kun valkuaista rupeaa näkymään kalan pinnalla, koitetaan sormella. Yleensä tällä kohtaa se on oikeessa kypsyydessä.
Hyvää näyttää syntyvän aivan väkisin. Alkuruoan komponentithan on oikea klassikko. Tuo yhdistelmä toimii, vaikka joukossa olisi pieniä kiviä.
VastaaPoistaPääruoka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Aika pelkistetty ulkoasu hänellä, mutta kuitenkin tekniikoita selvästi käytetty ja jos vielä maut on kunnossa, kuten mainitsit, niin sehän se pääasia on.
Hyvä huomio tuo komponenttien määrä. Kuten mainitsit, pitää fundeerata kuinka paljon niitä annokseen laittaa, koska helposti käy niin, ettei kaikkea ehdi nostamaan.
Vähiin käy Sastamalan miehen seikkailu vuonojen maassa. Voisit tänne lopuksi vielä kirjoitella sellaisen pajatson tyhjentävän, kaiken yhteen kokoavan loppulauselman. Toisin sanoen mitä kaikkea kv -työssäoppiminen on sinulle antanut tulevana ammattilaisena, mitä olet oppinut itsestäsi, kuinka olet kehittynyt työssäsi ja millaisen jäljen reissu jättää sinullemuistoksi tuleviin vuosiin.